Tiedote

Kansansivistystyön tarve kasvaa – Maaseudun Sivistysliitto ottaa haasteen vastaan

ma toukok. 09 16:00:00 2016

LEHDISTÖTIEDOTE 9.5.2016

MSL:n edustajisto päätti vuosikokouksessaan 9.5.2016 hyväksyä hallituksen esityksen liiton sääntöuudistuksesta. Linjaukset painottavat liiton toimintaa entistä enemmän alkiolaisiin arvoihin perustuvaksi työksi, joka on kiinni ihmisten paikallisessa arjessa ja kansainvälisessä maailmassa. Sääntöuudistus edellyttää toisen käsittelyn edustajiston syyskokouksessa.

Kansansivistystyö on ollut kulttuuri- ja sivistyspolitiikan peruspilari siinä missä kattava peruskoulu- ja korkeakouluverkostokin. Kansansivistystyö tai vapaa sivistystyö on koonnut kansalaisia omaehtoiseen toimintaan, ollut tärkeä osa suomalaisen kansakunnan rakentamista.

Kansansivistystyön arvo on korostunut yhteiskunnallisten murrosvaiheiden aikana. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisäksi on tarvittu tekoja ja toimintaa. Kansalaisten kanssa toimivat sivistysjärjestöt ovat olleet merkittävä voimavara.

Nykyinen murrosvaihe ei tee poikkeusta. Kansansivistys on määriteltävä uusiksi tässä ajassa ja tämän ajan tarpeisiin. Maailmanlaajuiset haasteet heijastuvat Suomeen ja kansalaisten arkeen. Lista haasteista on pitkä: digitalisaatio, ympäristökysymykset, monikulttuurisuus, työelämä, yhteiskuntarakenne, kunta- ja maakuntauudistus, kansanvalta, kansalaistaidot…

Valtion menojen karsiminen vahvistaa kansan- tai vapaan sivistystyön tarvetta. Nykyaika haastaa kansansivistystyön ja kansalaiset rakentamaan uudenlaista yhteistyötä ja toimintamalleja.

Tässä ajassa tarvitaan vapaan sivistystyön lakiin kirjattuja tavoitteita. Tarvitaan erilaisia kansalaistaitoja: Tukea henkilökohtaiselle kasvulle ja persoonan monipuoliselle kehittymiselle, vahvistusta kansalaisvaikuttamiselle ja kansanvallalle sekä kyvylle toimia erilaisissa yhteisöissä.

MSL aloittaa toimintaansa avartavan ja syventävän uudistustyön. Sääntöihin halutaan kirjata arvopohja ja toiminnan tarkoitus entistä vahvemmin. Lähtökohtana ovat Santeri Alkion opit ja alkiolainen kansansivistystyö: maa- ja kylähenkinen elämäntapa, keskinäinen yhdenvertaisuus, ihmisen ja luonnon vuorovaikutus, ylisukupolvisuus, luovuus ja itsensä kehittäminen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys.

Uudet säännöt ovat vasta ensiaskel MSL:n uudistamisessa. Liiton voima on sen kyvyssä tunnistaa jäsenyhteisöissään vaikuttavien kansalaisten tarpeet ja toiveet. – Ja vastata niihin tarpeisiin niin arjen teoissa kuin laajemmassa sivistys- ja kulttuurityössään.

MSL on ajan tajua, paikan tuntua ja järjen käyttöä

Jäsenyhteisöjensä kautta MSL:n toimintaan osallistuu yli puoli miljoonaa kansalaista. Tälle perustalle on hyvä rakentaa jatkossa yhteisiä koulutussisältöjä ja kulttuuritoimintaa kansalaisvaikuttamisen, ympäristösivistyksen ja ITE-taiteen sisällöissä.

Aikamme haasteet tunnistavia uusia toiminnan avauksia ovat mm. ympäristöluotsien valmentaminen, resurssiviisaiden kylien kehittämistyö, ympäristötaiteen ja yhteisöllisen toiminnan yhteen sovittavat paikalliset toiminnat sekä Pohjois-Pohjanmaalla juuri aloitetut Hyvänmielen paikat.

Toiminnan uudistaminen on hyvä haaste liiton jäsenistölle, hallitukselle ja henkilöstölle. Ensimmäisenä tehtävänä on hahmottaa maisema, jossa kansansivistystyötä 2020-luvulla tehdään. Se työ on jo osa kansalaisvaikuttamisen ja kansalaistaitojen kehittämistä. Monipuoliset jäsenyhteisöt ovat mahdollisuus, jonka hyödyntämiseksi tarvitaan keskinäistä yhteistyötä.

Sääntöjen yksimielinen hyväksyminen tarjoaa hyvän perustan yhteistyölle ja MSL:n uudistamiselle 2020-luvun haasteita vastaavaksi.

 

LISÄTIEDOT
Hallituksen puheenjohtaja Pekka Perttula, gsm 050 5704322, sähköposti tohtori.perttula@gmail.com