Tiedote

ITE-taiteen juhlavuodesta ilmestyi julkaisu

to maalisk. 12 14:15:00 2020

Miten ITE-taiteesta tuli tunnettu ilmiö?
Mitä taidemuodon piirissä tapahtuu juuri nyt?

Vuotta 2020 vietetään ITE-taiteen eli suomalaisen nykykansantaiteen juhlavuotena. Kesällä tulee kuluneeksi 20 vuotta ITE-taiteen ensimmäisestä julkisesta esiin nostosta. Maaseudun Sivistysliitto (MSL) julkaisi tuolloin kirjan Itse Tehty Elämä ITE – DIY Lives ja järjesti Kaustisella Kansantaiteenkeskuksessa ensimmäisen ITE-taiteen näyttelyn yhteistyössä Kansanmusiikkisäätiön kanssa.

MSL:n juuri julkaisema uunituore ITE-taiteen juhlavuoden lehti vie aikamatkalle ITE-taiteen hersyvään historiaan ja valloittavaan nykypäivään, kertoo taiteilijoiden kohtaamisista ja esittelee merkkivuoden toimintaa ja tapahtumia.

Juhlavuoden ohjelmaa toteuttavat monet tahot. Maaseudun Sivistysliitto juhlii työn merkeissä kartoittaen uusia ITE-taiteilijoita Satakunnasta ja Hämeestä. Miltei koko kesän ajan on Ilomantsissa koettavissa Vuoden ITE-taiteilijan Paula Huhtasen näyttely. ITE-taiteen kesäkaupunkiin Parkanoon puolestaan levittäytyy ITE hirveetä! -näyttely. Ilomantsin kylänraitti täyttyy itseoppineiden moottorisahaveistäjien taidonnäytteillä seitsemänsillä Karhufestivaaleilla elokuussa.   

Juhlavuoden päänäyttely Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit on parhaillaan, 26.4. saakka, esillä K.H. Renlundin museossa Kokkolassa. Kolmen museon toteuttamalla yhteiskiertueella näyttely jatkaa matkaansa Oulun ja Hämeenlinnan taidemuseoihin.

Juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuksia myös aktiiviseen osallistumiseen. Valtakunnallisen ITE-retkipäivän tempaus heinäkuun viimeisenä lauantaina 25.7. kutsuu vierailuille ITE-taiteen kohteisiin.  Netistä ladattavat Arjen luovuus -ideakortit puolestaan kannustavat venyttämään oman luovuuden ulottuvuuksia ja kokeilemaan uudenlaisia näkökulmia.

ITE-taiteen keskeinen tietolähde on www.itenet.fi -sivusto. Se sisältää tietoa ITE-taideilmiön taustoista, tunnetuimmista taiteilijoista, taideympäristöistä, videoista, julkaisuista ja ajankohtaisesta toiminnasta.

ITE-taide on kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö

ITE-taiteen nousu laajasti tunnetuksi, jopa kansainvälisesti arvostetuksi ilmiöksi ja brändiksi on vuosikausien pitkäjänteisen työn tulosta. Työn alkuunpanijana ja sitoutuneena toimijana on ollut kaiken aikaa Maaseudun Sivistysliitto. Järjestö on organisoinut kymmeniä hankkeita, joissa on maakunnittain kartoitettu aikamme visuaalista nykykansantaidetta. Kartoittamattomia alueita ovat enää Uusimaa, Pohjois-Savo ja saaristo.

Pitkäjänteisen toiminnan myötä on koottu tietoa ja esittelyaineistoa ITE-taiteen tekijöistä, saatu ITE-taidetta museoiden näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, julkaistu kirjallisuutta, kerätty ITE-taidekokoelma, luotu kansallinen tietokanta sekä rakennettu laajat kansainväliset verkostot.

Toimintaan on kanavoitunut mm. EU:n maaseuturahoituksen tukea, ja merkillepantavaa onkin rahoittajien näkemys kulttuurista ja kulttuuriympäristöistä maaseudun voimavarana. Esittelytoiminnassa on ollut mukana laaja joukko museoita, kuraattoreja ja kulttuurielämän asiantuntijoita.

 

LISÄTIETOJA: www.itenet.fi
Maaseudun Sivistysliitto
Kulttuurijohtaja Helka Ketonen, helka.ketonen@msl.fi, puh. 040 3577 662
Kulttuurituottaja Raija Kallioinen, raija.kallioinen@msl.fi, puh. 040 5636 876

Juhlavuoden ITE-lehti ladattavissa suoraan tästä linkistä.

Lue lisää ITE-taiteen synnyn tarinasta ja juhlavuoden taustoista täältä.

 

KUVAT:

1. ITE-juhlavuoden 2020 julkaisun kansi. Kuvassa on veistosten keskellä Erkki Pirtola, taiteilija ja ITE-taiteen dokumentaristi vuosina 2000–2016. Kollaasi: Kimmo Heikkilä, ihmekammari.fi.

2. ITE-juhlavuoden logo

3. ITE-taiteen etsintäkuulutus vuodelta 1999. Etsinnöissä levitettiin mm. tällaisia kortteja. Maaseudun Sivistysliiton arkisto. Kuva Veli Granö, aiheena Valter Byglingin toteemi.

4. Kartta Maaseudun Sivistysliiton toteuttamista ITE-taiteen kartoituksista vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan kartoitustyö on käynnissä Satakunnassa ja Hämeessä. Kartan toteutus: Kimmo Heikkilä, ihmekammari.fi.

5. Maaseudun Sivistysliitto kartoittaa tänä vuonna ITE-taiteilijoita Satakunnassa. Kuvassa veistoksia porilaisen Irja Alisen puutarhasta. Kuva Veli Granö.

6. Maaseudun Sivistysliitto kartoittaa tänä vuonna ITE-taiteilijoita Satakunnassa. Kuvassa maakunnan tähän saakka tunnetuimman tekijän Väinö Ylénin veistoksia. Ylénin taiteilijakoti Rauman Kodisjoella on yksi ITE-taiteen juhlavuoden kansallisen retkipäivän kohde lauantaina 25.7.2020 ja auki muutoinkin kesäaikana. Kuva Veli Granö.

7. Maaseudun Sivistysliitto kartoittaa vuosina 2019–2021 hämäläisiä ITE-taiteilijoita. Tunnetuimpiin kuuluu padasjokelainen Enni Id, jonka taidemökki Padasjoella on yksi ITE-juhlavuoden kansallisen retkipäivän kohde lauantaina 25.7.2020.

8. Suomen kuuluisin ITE-taideympäristö on Parikkalan Patsaspuisto. Veijo Rönkkösen (k. 2010) veistoksia ja kukoistavaa puutarhaa käy vuosittain ihailemassa noin 40 000 vierailijaa.

9. Arjen luovuus -ideakortit kannustavat ketä tahansa ylittämään rajojaan ja kokeilemaan luovuutensa ulottuvuuksia. Sarjan ovat toteuttaneet Maaseudun Sivistysliitto ja Eläkeliitto. Kortit ovat ladattavissa sivulta www.arjenluovuus.fi.

10. Paula Huhtanen on Maaseudun Sivistysliiton valitsema ensimmäinen Vuoden ITE-taiteilija. Huhtasen näyttely on avoinna Ilomantsissa Katri Vala Kulttuurikeskuksessa 5.6.–15.8.2020.

11. Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit on juhlavuoden taidenäyttely, jonka ovat toteuttaneet K.H. Renlundin museo, Oulun taidemuseo ja Hämeenlinnan taidemuseo. Näyttely on esillä Kokkolassa K.H. Renlundin museossa ITE-museon tiloissa 26.4.2020 saakka ja kiertue jatkuu Ouluun ja Hämeenlinnaan.

12. Eri toimijoiden järjestämistä ITE-taiteen juhlavuoden tapahtumista löytyy tietoa Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämältä kotisivulta www.itenet.fi.

13. Kulttuurijohtaja Helka Ketonen on vuodesta 2012 lähtien johtanut Maaseudun Sivistysliiton kulttuurityötä ja toiminut ITE-kartoitushankkeiden johtajana. Taustalla on Veli Granön kuva Parikkalan Patsaspuistosta.

14. Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen on ollut ITE-ilmiön esiin nostajana alusta alkaen, yhdessä silloisen kulttuuritoimenjohtajan Liisa Heikkilä-Palon kanssa. Kallioisen oivalluksesta ensimmäinen Itse tehty elämä -projekti sai lyhenteensä ITE, josta kasvoi nimitys koko taidemuodolle. Kuva Marko Mäkinen.