Tiedote

Uudenmaan ITE-taiteessa on nähtävissä katoavan ja uuden kohtaamista

ke syysk. 20 08:10:00 2023

Uusimaa on Suomen maakunnista viimeinen, jossa Maaseudun Sivistysliitto tekee kahden vuosikymmenen ajan kestänyttä työtään ITE-taiteilijoiden löytämiseksi. Uudenmaan alueen kartoitushankkeen puolivälin virstanpylväs on sivuutettu, ja vinkkejä omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä on kertynyt toistasataa. Kesäkaudella 2023 kartoituksen kenttätyötä tehneet Veli Granö ja Heini Heikkilä ovat ennättäneet käydä henkilökohtaisesti tapaamassa yli viittäkymmentä tekijää.  
 
ITE-taide (lyhenne ITE, itse tehty elämä) on suomalaista nykykansantaidetta, arjen ympäristöissä syntyvää omaperäistä luovuutta. ITE-taiteen tutkimus, taiteilijoiden etsintä ja tietojen dokumentointi on alkanut Suomessa jo 1990-luvun lopulla, ja nyt viimeinenkin alue, Uusimaa, on kartoitettu. Uudenmaan uusista ja klassikoiksi jo aiemminkin muotoutuneista ITE-taiteen aarteista valmistellaan parhaillaan erilaisia julkaisun ja jakamisen materiaaleja.

ITE-taiteilijoilla ei ole taidealan koulutusta. Luovuus, ennakkoluulottomuus, kekseliäisyys ja kädentaidot kuuluvat nykykansantaiteen ytimeen. Tunnusomaisesti tekniikan perusteet on useimmiten opittu omassa ammatissa tai kansanomaisen mallioppimisen kautta. Osa Uudenmaan alueen taiteilijoista on opiskellut hitsausta, puun, tekstiilien tai betonin käsittelyä ammattikouluissa ja kursseilla, osalla taidetyöhön liittyvää koulutusta ei ole lainkaan.

Kaupunkialueella on korostunut myös korkeasti koulutettujen, syystä tai toisesta ihan toiselle elämänuralle ajautuneiden tai merkittävän yhteiskunnallisen uran tehneiden taiteilijoiden työ: moottorisahaveistokset ja mökkien pihapiirit täyttävä taide, toisin- tai itseajattelijoiden luomat poikkeukselliset, valtavat rakennelmat ja eläminen ilman muun yhteiskunnan tukea ja toisaalta kaupunkien sisään ja reunoille muodostuneet omaehtoiset kylämäiset ITE-taideyhteisöt. Lisäksi ”digitaalinen takapiha”, eli sosiaalinen media ja internet, ovat muuttaneet taiteen tekemisen ilmiasuja – taide on kaikkialla, vaikka se ei oikein ole missään.  
 
ITE-taiteilijan materiaalit löytyvät yleensä luonnosta ja taiteilijan elinpiiristä tai ovat muutoin helposti ja huokeasti hankittavia, esim. kierrätysmateriaalia. Kun taideilmaisu kasvaa kokonaiset pihapiirit täyttäviksi ympäristöiksi, kohteet usein soveltuvat myös matkailijoiden vierailuihin, minkä lisääminen onkin ollut Uudenmaan seudun hankkeessa erityisen huomion kohteena. 

Hankkeesta syntyy kirja 

Maaseudun Sivistysliiton ITE-kartoitushankkeiden tuloksista on perinteisesti ilmestynyt lopputuloksena kirja, ja monet niistä ovat myös sähköisessä muodossa ja ladattavissa materiaalipankistamme. Myös Uudenmaan ITE-taiteesta on parhaillaan tekeillä kirja, jonka toteutuksen mahdollistaa hankkeen ulkopuolinen rahoitus. Kirja julkaistaan helmikuussa 2024. 

Matkailukohteiden vinkkipankit 

Osa uusmaalaisista taidekohteista on avoimia yleisölle ja niissä voi vierailla taiteilijan kanssa sovituin ehdoin. Tietoja matkailukohteista on koottu reittisivulle ITE-helmiä Uudellamaalla.

Hankkeessa myös toteutetaan muutamia esittelyvideoita vinkeiksi matkailijoille. Näytteenä on tässä linkki tunnelmalliseen vierailuun jo edesmenneen hankolaisen tullimiehen Knut ”Knutte” Sundbergin (1940-2004) luomaan taidepuistoon, joka löytyy Hangon Täktomin luonnonkauniista rantamaisemista. 

Virtuaalinen vierailu – uusi tapa päästä tutustumaan herkkiin ja katoaviin kohteisiin 

Aivan uudenlainen matkailun ja ITE-taiteen kokemisen tapa on Elis Sinistön (1912–2004) taideympäristöstä Villa Mehusta toteutettava virtuaalinen teos, joka avautuu katsottavaksi 14.12.2023. Tunnettu ITE-taiteen klassikkokohde on yksityisellä maa-alueella metsässä, ja taiteilijan kuoltua paikka on rapistunut ja haurastunut. Herkkään ja katoamassa olevaan taideympäristöön ei voi houkutella suuria matkailijavirtoja.   
 
Virtuaaliseen Villa Mehuun pääsee helposti matkalle mistä vain. Teos dokumentoi ja säilyttää jälkipolville metsäisen Villa Mehun digitaalisesti, avaa erilaisia kerrostumia sekä Elis Sinistön elämänfilosofiaan ja taiteeseen, aiheesta tehtyihin taidevalokuviin, video- ja tanssiteoksiin, että taideympäristön katoavuuteen ja ajallisiin muutoksiin.  
 
Uudenmaan kartoittaja ja ITE Uusimaa -kirjan päätoimittaja, ensimmäisten ITE-tutkijoiden joukkoon kuuluva, porvoolainen taiteilija ja valokuvataiteen professori Veli Granö julkaisi ITE-taiteesta kirjan jo vuonna 1985.  
  
– Haluamme osoittaa, että ITE-taiteessa ei ole mitään hävettävää, vaan se on vakavasti otettava taidemuoto. Ilmapiiri on muuttunut hankkeiden myötä: kun taiteelle on annettu nimi, ovat ITE-taiteilijat saaneet identiteetin. Ennen oli paljon tapauksia, joissa tällaista taiteilijaa pidettiin vähän kylähulluna, jopa hänen lähipiirinsä saattoi hävetä tai pitää taiteilijaa outona. Monelle onkin avautunut kokonainen uusi maailma tämän hankkeen ja tämän kautta syntyneen ymmärryksen myötä. Taiteilijat ovat saaneet itseluottamusta ja tunnustusta, Veli Granö kertoo.   
  
Suomalainen ITE-taide on omalaatuinen ilmiö, joka on kansainvälisestikin tunnettua, erillisenä osana laajempaa Outsider-taidekäsitettä. 
 
Hanke saa rahoitusta EU:n maaseuturahoituksen kautta, joka kanavoituu Hämeen ELY-keskuksen sekä Uudellamaalla toimivien neljän Leader-ryhmän kautta. Hanketta johtaa, organisoi ja myös osin rahoittaa Maaseudun Sivistysliitto.

Lisätietoja


Uudeltamaalta löytyneistä ITE-taiteilijoista voitte pyytää lisätietoja hankkeemme kartoittajilta: 
Veli Granö, p. 0400 196 966, veli.grano@msl.fi  
Heini Heikkilä, p. 040 635 0201, heini.heikkila@msl.fi

ITE-taide ja Maaseudun Sivistysliiton toiminta: Raija Kallioinen, kulttuurituottaja, Maaseudun Sivistysliitto, p. 040 563 6876, raija.kallioinen@msl.fi 

Kuvat: 
Kuva 1: Heikki Meriläinen, Hanko (kuva Veli Granö) / Hankolaisen rakennusmestarina työskennelleen Heikki Meriläisen pihapiirin ja itse rakennetun, valoisan ja korkean ateljeen ympärille keskittyvän kodin täyttävät sadat veistokset, teokset, maalaukset ja piirustukset, joihin on tallentunut mittaamaton pala suomalaista, kadonnutta kansallismaisemaa ja elämäntapaa yhä uusia muotoja aina uuden aikakerrostuman jälkeen ottaen. 
Kuva 2: Jarmo Suojärvi, Karkkila: Korvasienicowboy (kuva Veli Granö) / Jarmo Suojärvi työskentelee valimotyöntekijänä Karkkilassa. Tehtaan melussa ajatukset harhailevat usein Posiolle ja lapsuuden hillasoille. Valtava määrä tauluja on syntynyt luonnossa koetuista elämyksistä. Pohjoisen maiseman värit hehkuvat hänen töissään.
Kuva 3: Jarmo Suojärvi: Kuolema ajaa lähiössä (kuva Veli Grano)
Kuva 4: Pekka Helenius, Nurmijärvi (kuva Veli Granö) / Pekka Heleniuksen takomat veistokset ovat lukkoja avaava, terapeuttinen ja alkuvoimainen näky Klaukkalan Julmakalliontien Tao tao puistossa. Metsäkankaan alta kalliosta, kuin kallon luun tai kovan peruskallion läpi työntyvät väkevät ja hauraat metallihermosolmut, näyt ja uuden avaavat alut.
Kuva 5: Arvo Kirvesmäki: Ankat (kuva Veli Granö)
Kuva 6: Arvo Kirvesmäki: yksityiskohta teoksesta Apina (kuva Veli Granö)
Kuva 7: Knut Sundberg, Hanko (kuva Heini Heikkilä) / Täktomin merenrantamaisemissa Hangossa yhdistyy Knut Sundbergin koskettava taide ja upea luonnonympäristö.
Kuva 8: Knut Sundberg, Hanko (kuva Veli Granö) / Knut ”Knutte” Sundbergin (1940–2004) hylkypuusta ja juurakoista tekemiä herkkiä ja taidokkaita veistoksia löytyy kymmenittäin Hangon Täktomin pienen kylän luonnosta, hiekkarannan unenomaisessa kauneudessa. 
Kuva 9: Romulyyli, Riitta Raitala, Tuusula (kuva Heini Heikkilä) / Romulyylin eli Tuusulassa asuvan Riitta Raitalan ja hänen perheensä koti ja puutarha Villa Ketola on kokonaisteos vailla vertaa.
Kuva 10: Sirkka Turkki, Porvoo (kuva Heini Heikkilä) / Sirkka Turkin Ruusulinna on koskettava kesäparatiisi ja taideaarre Porvoossa. Satukaupunki täyttää koko tuvan. Hahmoja kaupungissa on yli tuhat.